Kahvipensas

Kahvipensas ja kahvimarjoja. Kuva: Pure green coffee info.

Kasvi

 

Kahvikasvi on luokiteltu Matarakasvien heimoon (Rubiaceae), johon kuuluu myös mm. gardenia ja sen nimesi kasvitieteilijä Carl von Linné ”Coffeaksi”, joka on todennäköisesti latinan muoto kahvin ikivanhasta arabialaisesta nimityksestä: qahwah. Subtrooppisilla alueilla Afrikassa, Indonesiassa, Malesiassa ja Madagaskarilla kasvaa luonnonvaraisena noin 60 lajiketta ja näistä vain kymmenkuntaa lajiketta kasvatetaan kaupalliseen tarkoitukseen eri puolilla maailmaa.

 

Luonnonvaraiset kasvit voivat kasvaa jopa 10-12 metrin korkuisiksi, kun taas kasvatetut kasvit leikataan yleensä 2-5 metrisiksi, jolloin ne alkavat kasvaa leveyttä. Tämä helpottaa sadonkorjuuta ja tekee kasvattamisesta samalla taloudellisesti kannattavampaa.  Lehden väri on kasvuvaiheesta riippuen joko tumman vihreä, vaalean vihreä tai pronssinvärinen. Muodoltaan lehdet ovat soikeita ja noin 10-15 cm:n pituisia. Kukat ovat valkoisia, kasvavat terttuina lehtien haarautumiskohdista ja niiden tuoksu muistuttaa jasmiinia. Kukat putoavat nopeasti, noin 1-3 päivän kuluessa, ja niiden alta paljastuvat punaiset marjat, joiden tummuus riippuu kasvilajikkeesta.

 

Kahvipensas elää n. 50 vuotiaaksi, ja se kukkii yleensä kaksi kertaa vuodessa, mutta se saattaa kukkia jopa  kahdeksan kertaa vuoden aikana. Kypsä kahvikasvin marja muistuttaa hieman pientä kirsikkaa niin kooltaan kuin väriltäänkin, ja pölyttyneen kukan tuottaman marjan kypsyminen kestää 6 - 8 kuukautta. Erikoista kahvissa on, että samassa oksassa saattaa yhtä aikaa olla niin kukkia, raakoja kuin kypsiä marjoja ja kaikkea siltä väliltä.

 

Marja on ohuen punaisen kalvon peittämä (esocarpo) ja sen sisällä on  sokerinen ja liimamainen hedelmäliha (mesocarp). Hedelmälihan sisällä sijaitsevat pavut pareittain vastakkain. Ne ovat pergamenttikalvolla päällystettyjä, erittäin vastustuskykyisiä ja kullankeltaisia (pergamino). Pergamenttikalvon alla on vielä ohut hopeaketto. Papu on sinisenvihreä tai pronssinvärinen riippuen lajikkeesta ja se on kooltaan 11 x 8 mm. Jokaisella lajikkeella on hieman erilainen papu väritykseltään, kooltaan ja vastustuskyvyltään.

  

Lajikkeet

 

Kahvi on luonnontuote, jonka makuominaisuuksiin vaikuttavat maaperän ominaisuudet, ilmasto-olosuhteet kasvun aikana sekä kahvilajikkeen omat ominaisuudet. Tärkeimmät kaupalliset kahvilajikkeet ovat Arabica ja Robusta ja keskitymmekin tässä näihin kahteen lajikkeeseen. Molemmista kahveista on kasvupaikoista johtuvia klooneja eli mutaatioita. Makukuvaukset koskevat lajikkeita yleensä, suuriakin paikallisia vaihteluita voi esiintyä lajikkeiden sisällä.

 

Coffea Arabica

Arabicaa on kasvatettu ja jalostettu vuosisatoja ja se edustaa ¾ osaa maailman kahvintuotannosta. Kuten nimi vihjaa, sen alkuperä on Arabiassa, ja se menestyy parhaiten mineraalipitoisessa maaperässä. Se viihtyy vuoristoissa, joiden ilmasto vaihtelee subtrooppisesta lauhkeaan ja lämpötila pysyttelee 15-25 asteen välillä. Se on erittäin arka hallalle ja koville tuulille. Kahvipensas voi kasvaa 5 - 6 metriseksi, mutta yleensä se leikataan n. 3 metrin korkeiksi helpottamaan sadon korjuuta. Arabica viihtyy parhaiten 800 - 1500m merenpinnasta, mutta tavataan jopa 2000- 2500 korkealta.

Arabican parhaiten tunnettuja alalajikkeita ovat Moka, Maragogipe, San Ramon, Columnaris ja Bourbon. Brasiliassa tuotettua Arabica-kahvia kutsutaan yhteisnimikkeellä brasilialaiseksi kahviksi ja Kolumbiassa, Venezuelassa, Perussa, Guatemalassa, Salvadorissa, Haitilla ja Santo Domingossa kasvatettua kutsutaan Mildsiksi. Arabicaa kasvatetaan myös Afrikassa. Arabican maku on miedon miellyttävä, aromaattinen ja hedelmäinen, jossa on usein kevyt kitkeryys yhdistettynä suhteellisen ryhdikkääseen makurunkoon. Kofeiinia Arabica sisältää 0,8 - 1,7%.

 

Coffea Canephora

Canephora voi kasvaa yli 12 metriseksi, ja se kasvaa nopeasti jopa 600 metrin korkeudessa. Lajike löydettiin Kongosta vuonna 1898, ja tämä sitkeä kasvi on vastustuskykyisin loisia vastaan.  Coffea canephora ei ole yhtä vaativa kasvuolojen suhteen kuin Arabica ja se menestyykin myös tropiikin kuumassa ja kosteassa ilmanalassa, jollainen vallitsee päiväntasaajan läheisyydessä. Se viihtyy myös lähempänä merenpinnan tasoa kuin Arabica. Canephoraa viljellään mm. Afrikan keski- ja länsiosissa, Vietnamissa sekä Brasiliassa.

Canephora edustaa lähes ¼ osaa maailman kahvintuotannosta.  Makumaailmaltaan se on lähes vastakohtainen Arabicaan nähden. Sillä on voimakas vahva maku, se on hyvin ryhdikäs, ja sillä on vähän aromaattisia ominaisuuksia.  Canephoran papu sisältää kuparia, jota Arabica-pavuissa ei ole ja siinä on myös huomattavasti enemmän klorogeenisiä happoja. Koska lajikkeen kofeiinipitoisuus on lähes kaksinkertainen Arabicaan verrattuna ( 1,5 - 4%) ja sillä on vahva ominaismaku, sitä käytetään lähinnä erikoissekoituksissa. Canephoran lajikkeista käytetyin on Robusta.

 

Lisäksi tunnetaan myös Coffea Liberica ja Coffea Dewevrei, mutta niillä ei ole merkitystä kaupallisessa kahvinviljelyssä.